VUOSI 2019

Heippa kamut! En olekaan pariin vuoteen tehnyt tällaista vuosipostausta, mutta nyt on ollut niin hieno ja eteenpäin kuljettava vuosi, etten voinut jättää tätä väliin!

TAMMIKUU

Tammikuu alkoi meillä rennoissa tunnelmissa. Olin edelleen hoitovapaalla meidän taaperosta, Eetu kävi kerhossa kahtena päivänä viikossa ja Antti oli eskarissa päivittäin neljä tuntia. Olin muutamaa kuukautta aikaisemmin tehnyt päätöksen hoitovapaan jatkamisesta ja ilmoittanut töihin, että alan etsimään myös uutta työpaikkaa. Työnhaku tuotti tammikuussa pian tulosta, ja pääsin työskentelemään vaikuttajamarkkinoinnin pariin. Rakastin tätä uutta ja jännittävää työtehtävää, sain työskennellä kotoa käsin ja tehdä sitä, mitä oikeasti rakastan. Tammikuussa aloin työstää myös omaa e-reseptikirjaani. Projekti jäi valitettavasti kesken koulun alettua, toivon ehtiväni sen kimppuun kuitenkin vielä jossain vaiheessa uudelleen! Jatkoin säännöllistä treenaamista ja tein päätöksen, että tänä vuonna teen lopullisen työn oman mielenterveyteni ja itsevarmuuteni suhteen.

HELMIKUU

Helmikuussa me käytiin Etelä-Pohjanmaalla mökillä ja moikkaamassa lasten isoisovanhempia. Helmikuussa tein lopullisen päätöksen yhteishaun hakukohteiden osalta. Me sairasteltiin alkuvuonna tosi paljon, ja helmikuussa meillä pyöri angiina ja vatsatauti pidemmän aikaa. Kaikki se aika, kun oltiin terveenä, käytettiinkin sitten ulkoiluun ja ihan uskomattoman hienoista keleistä nauttimiseen. Antti oppi hiihtämään ja pojat harjoittelivat jonkin verran myös luistelua.

MAALISKUU

Maaliskuussa koitti yhteishaun aika, ja heti haun jälkeen aloin lukemaan ahkerasti pääsykokeeseen. Maaliskuu vilahti ohi ihan hujauksessa. Työskentelin samalla, kun hoidin Eveliinaa kotona, aloitin munasolujenluovuttajan pistoshoidot, ja opiskelin, minkä ehdin.

HUHTIKUU

Huhtikuussa kävin luovuttamassa munasoluja, ja päästiin miehen kanssa käymään Helsingissä. Juhlittiin 13.4. meidän keskimmäisen 5-v juhlia, käytiin käärmenäyttelyssä Tampereella ja pienet saivat omaan huoneeseensa kerrossängyn.

TOUKOKUU

Toukokuu oli meillä ihan hullua hulinaa! Tein itse paljon freelancer-prokkiksia ja luin pääsykokeisiin. Pääsykoepäivää en unohda, se osui inhottavasti lasten kevätjuhlien kanssa päällekkäin, enkä päässyt eskarin, enkä myöskään siis kerhon kevätjuhlaan. Se harmitti mua tosi paljon. Huhtikuussa tilattiin meille terassilaudat uutta terassia varten! Toukokuussa Eetu osallistui ensimmäistä kertaa jalkapallotreeneihin, mutta valitettavasti se oli vielä liian jännittävä paikka, eikä innostus kestänyt kovin montaa viikkoa. Aloitin treenaamaan uuden pt:n kanssa, ja kokeilin ensimmäistä kertaa ketovegaanista ruokavaliota. Päätin freelancer-työsuhteeni vaikuttajamarkkinoinnissa, ja lähdin hakemaan enemmän työkokemusta asiakaspalvelusta.

KESÄKUU

Kesäkuussa aloin käymään fysioterapiassa, ja kokeilin ensimmäistä kertaa lymfahoitoja (vahva suositus). Treenit jatkuivat, ja me nautittiin täysin rinnoin lasten kesälomasta! Me käytiin muun muassa Kiviniityn Kotieläinpuistossa, markkinoilla ja uimassa. Kesäkuussa sain kuulla pääsykokeiden tulokset, ja sain paikan Hämeen ammattikorkeakoulusta. Juhannus me vietettiin läheisten kanssa mökillä. Kelit oli kohdillaan, ja talviturkki tuli viimein heitettyä ihan koko perheen voimin. 30.6. vietettiin Eveliinan 2-vuotisjuhlia! Ei tosin uudella terassilla, kesäkuussa jouduin nimittäin laittamaan lautoja myyvälle yritykselle tiukkaa sähköpostia myöhässä olevasta toimituksesta.

HEINÄKUU

Heinäkuussa päästiin viimeinkin terassinrakennuspuuhiin appiukon kanssa! Mun mies oli heinäkuussa Hätilä19 -kisoissa, eli oltiin lasten kanssa viikon verran keskenämme kotona. Kelit oli jälleen ihan huikeat, ja saatiin nauttia lähes 30 asteen helteistä useita viikkoja! Heinäkuussa Antti koetti uudelleen pyöräilyä, mutta harjoittelua täytyy vielä ensi keväänä jatkaa. Antilla on epäilty lievää tasapainohäiriötä, joka hieman vaikeuttaa tasapainoa vaativien lajien oppimista, kuten pyöräilyä ja luistelua. Heinäkuussa multa poistettiin neljä luomea ympäri kehoa, ja se valitettavasti vähän rajoitti treenejä ja erityisesti uimista. Onneksi uudella terassilla kelpasi kuitenkin viettää myös niitä vähemmän aktiivisia kesäpäiviä.

ELOKUU

Elokuussa me käytiin Saarihelvetti -nimisillä metallifestareilla Tampereen Viikinsaaressa. Tämä oli jo toinen vuosi Saarihelvettiä, ja se oli taas tosi hieno kokemus! Elokuu oli ehdottomasti tämän vuoden jännittävin kuukausi, sillä Antti aloitti ensimmäisen luokan ja pienten päiväkotipaikka varmistui! En ole koskaan ollut niin herkillä mistään, vaikka kaikkien uusi arki alkoi kuitenkin ihan hienosti. Antti sai nopeasti kavereita ja luokan ryhmähenki vaikuttaa olevan todella hyvä edelleenkin. Elokuussa pääsin toteuttamaan pitkään haaveilemani reissun takaisin kotikonnuille. Lähdin Eetun kanssa muuttamaan pikkuveljeäni Varkauteen, ja samalla reissulla käytiin muistelemassa mun omaa lapsuutta Kuopiossa Hiltulanlahdessa. Siellä oli edelleen pystyssä mun vanha kotitalo, koulu ja kerho, vaikka muuten Hiltulanlahden alakoulun ympäristö olikin ihan täysin muuttunut. Oli kuitenkin mahtava reissu, ja ehdottomasti otetaan se uusiksi ensi kesänä! Mun vakituinen työsuhde elintarviketeollisuudessa laitettiin päättymään elokuun viimeiseen päivään, ja niin päättyi mun koko elämän pitkäaikaisin, 7,5 vuotta kestänyt työsuhde. Lähteminen oli mulle lähinnä helpotus, mutta toivon mun vanhoille työkavereille ja esimiehille kaikkea hyvää tulevaisuuteen.

SYYSKUU

Syyskuussa oli sitten minun aikani aloittaa opinnot ja lasten päiväkoti alkoi myös. Evellä oli sopeutumisvaikeuksia alkuun, koska hän oli ollut aina mun kanssa kotona. Eetu sen sijaan oli heti innoissaan uusista kavereista ja vanhoista tutuista kerhoajoilta! Mun opinnot alkoi myös rytinällä; uuden tiedon tulva oli ihan järkyttävä, mutta pienen alkushokin jälkeen pääsin kärryille siitä, kuinka opinnot on rakennettu. Syyskuussa muhun iski sisustuskärpänen, ja tein tosi hyviä löytöjä muun muassa kirpparilta meidän kotiin.

LOKAKUU

Lokakuun 3. päivä Antti täytti 7-vuotta, ja meillä juhlittiin kaverisynttäreitä. 13. päivä oli sitten mun 27-vuotispäivä, jota käytiin miehen kanssa juhlimassa Tampereella. Lokakuu täyttyi opinnoista, työnteosta ja niin perinteisestä perhearjesta, ettei meillä ennen ole nähty! Syksy osoittautui meillä todella kiireiseksi, eikä aikaa ystäville tai mun omille harrastuksille ollut juurikaan; herättelin kuitenkin blogia eloon ja tein päätöksen YouTube -kanavan aloittamisesta. Luova työskentely on mulle tosi tärkeää, ja juoksemisen lisäksi tarvitsen kirjoittamista, valokuvaamista ym. tuomaan tasapainoa äitiyden rinnalle. Lokakuussa kirjoitin blogiin meidän suihkukaapin räjähdyksestä, ja siitä tehtiin juttu myös Iltasanomiin. Me ei olla uskallettu ostaa tilalle uutta suihkukaappia, suunnitellaan sen sijaan suihkun ja altaan väliin pientä väliseinämää.

MARRASKUU

Marraskuussa maalasin meidän pikkumakkarin seinät ja vaihdettiin huonejärjestystä. Alettiin myös nukuttaa Eveä ensimmäistä kertaa ihan tosissaan omaan sänkyyn, mikä alkoi todella haparoiden. Edelleen jotkut yöt ovat vaikeita, mutta selkeästi ollaan jo voiton puolella. Marraskuussa aloitin 7 viikon ketovegaanihaasteen, joka päättyi pari päivää ennen joulua, tuloksista kerron hieman myöhemmin täällä blogissa! Muuten arki täyttyi opinnoista, töistä ja perusarjesta.

JOULUKUU

Joulukuussa vietin itsenäisyyspäivän viikonlopun yksin kotona; lapset olivat mummupappalassa ja mies kisoissa. Tuon viikonlopun käytin täysin koulujuttuihin keskittyen. Joulukuussa me ollaan saatu taas nauttia upeista aurinkoisista talvipäivistä. Me ollaan ulkoiltu paljon, käyty kävelyillä ja pulkkamäessä, koristeltu joulukuusi ja vietetty joulua. Joulukuussa kuvasin ensimmäistä kertaa ikinä mun miehelle omaa joulun ”kuvakalenteria”, se oli ihan sairaan hauskaa! Periaatteena siis ottaa itsestään päivittäin kuva, ja lähettää se miehelle. Perus selfiet olis ehkä olleet vähän tylsiä, joten itse panostin hieman, if you know what I mean. Tällaiset niin sanotut parisuhdekalenterit on mun mielestä tosi kivoja, meihin ei kuitenkaan sellaiset perinteiset ”kerro tänään rakkaastasi kolme hyvää puolta” -jutut niinkään iske. Joulukuu on ollut perheen aikaa, miehelläkin on pitkät jouluvapaat parhaillaan käynnissä. Aloitin myös mun YouTube -kanavan, ja se on ollut tosi hauskaa! Teen parhaillaan sisällöntuotantosuunnitelmaa ensivuodelle niin blogin kuin kanavankin osalta, enkä malta odottaa, mitä kaikkea vuosi 2020 vielä tuo tullessaan! Uutta vuotta me juhlitaan ihan vaan perheen kesken, ja nautitaan tästä rauhasta ja kiireettömyydestä vielä, kun voimme.

Mulle tämä vuosi on ollut todella huikea! Olen tehnyt valtavasti töitä oman mielenterveyteni ja henkisen tasapainon eteen, ja vihdoin voin sanoa voivani todella hyvin! Vuosi toi tullessaan paljon uutta, mutta kaikki muutokset tänä vuonna ovat olleet vain positiivisia ja eteenpäin kuljettavia.

Toivottavasti teillä on ollut myös hyvä vuosi!

Somet

Posted by

Moikka! Olen Heidi, 27-vuotias bloggaaja, harrastevalokuvaaja ja kolmen lapsen äiti Pirkanmaalta. Blogini on kokoelma minulle tärkeitä asioita, kuten lapsiperhearkea, luonnonystävän teemoja sekä hyvinvointia käsitteleviä aiheita.

Vastaa