VIHREÄMPÄÄ ARKEA ALOITTELIJOILLE

Pesuainepullon pohja paistaa ja uusi pitäisi hankkia. Tiedän ihan omastakin kokemuksesta, miten automaattisesti sitä vaan ostaa uuden samanlaisen tilalle seuraavalla kauppareissulla, miettimättä sen enempää kyseisen tuotteet vaikutusta ympäristöön tai ylipäänsä sen tarpeellisuutta. Aika harva myöskään on tietoinen kaikkien käyttämiensä tuotteiden alkuperästä tai valmistuttajan arvoista. Tässä postauksessa kerron, millaisia helppoja vaihtoehtoja on olemassa ekologisempaan arkeen pyrkiville, ja mitä vaihdoksia meillä on jo tehty. Itse pyrin kehittämään meidän arkea kohti mahdollisimman jääteetöntä kulutusta (zero waste). Jätteellä tässä kohtaa tarkoitan kaikkea, mitä ei voi kierrättää ja joka päätyy lopulta poltettavaksi, eli sekajätettä ja energiajätettä. Tämän postaus on tehnyt zero waste -ajatusmaailma mielessä pitäen, mutta keskityn myös siihen, että millaisia ekologisempia vaihtoehtoja on olemassa, vaikka tuotteet eivät kuuluisikaan täysin zero waste -ajatusmallin piiriin.

Osa näistä on ainakin toivottavasti jo ihan arkipäivää teilläkin, mutta koen, että en voi lähteä kirjoittamaan edistyneemmistä zero waste -vaihtoehdoista, jos en ihan aluksi kirjoita näitä perusasioita tänne ekoligisempaa arkea vasta harjoittelevien luettavaksi.

1. VESIPULLO

En edes muista, milloin viimeksi olen ostanut kaupasta vesipullon. Oma juomapullo on kulkenut mukana niin töissä, lenkillä, salilla kuin mökkireissullakin jo vuosia. Oman juomapullon kuljettaminen on yksi helpoimmista zero waste vaihdoksista, minkä ihminen voi tehdä. En näe mitään syytä, miksi kukaan ostaisi kaupasta vettä, kun sitä saa kotoa mukaan ilmaiseksi (ts. oman vesilaskun piikkiin). Tiesitkö, että yksi pullotettu vesimäärä vaatii 2000 kertaisen määrän energiaa hanaveteen verrattuna?

Juomapullon ostossa kannattaa käyttää harkintaa. Itse väitän, että ihan lähtökohtaisesti kaikki muoviset juomapullot on hyvä jättää sinne kaupan hyllylle, ja ostaa esimerkiksi lasinen juomapullo tai juoman lämpötilan hyvin säilyttävä termospullo. Edistyksellisempää vaihdosta kaipaava tutkii tietysti pullon valmistajan taustoja ja esimerkiksi pullon valmistusmaan ennen ostopäätöstä, mutta sekin on jo iso askel eteenpäin, että vaihtaa sen muovipullon hyvälaatuiseen, kestävään juomapulloon. Meidän perheellä on käytössä muutama termospullo, jotka on ostettu ihan vaan Citymarketista, ja yksi muovinen juomapullo, joka tuli lahjakassin mukana erään yrityksen avajaisissa muutamia vuosia sitten.

2. OSTOSKASSIT JA HEDELMÄPUSSIT

Muovipussit eivät nykytiedon mukaan ole kaikkein pahin vaihtoehto kaupassa asioidessa ostoksille, sillä esimerkiksi kangaskassia tulisi käyttää noin 840 kertaa, jotta se saavuttaisi roskapussina uudelleenkäytettävän muovipussin hiilijalanjäljen. Tämä tarkoittaa sitä, että kangaskassia tulisi käyttää esimerkiksi kaksi kertaa viikossa lähes yhdeksän vuoden ajan (mikä ei hyvin pidetylle, laadukkaalle kassille ole tietenkään mikään ongelma). Itse en suosi muovikasseja kauppareissulla, vaan meillä on käytössä vuodesta toiseen samat kangaskassit. Osa on ostettu käytettynä kirpparilta ja pari myös uutena kauppareissun yhteydessä. Hyvin pidettynä kangaskassi on pitkäikäinen kumppani ja niitä on helppo tehdä itsekin, ja samalla uudelleenkäyttää vaikka rikkinäisiä lakanoita tms. Jos kuitenkin ostat kaupasta muovikassin, kannattaa se hyödyntää erityisesti muovijätteen lajittelussa. Zero waste -elämäntapaan en muovikassien koe kuuluvan, vaan suosin mieluummin nimenomaan käytettynä ostettuja tai itse tehtyjä kangaskasseja. Kannattaa muistaa myös, että kauppakassin sijaan ostokset voi pakata esimerkiksi reppuun tai koriin, ei se kassi ole mikään pakollinen vaihtoehto!

Seuraava askel on jättää muoviset ”pikkupussit” kauppaan, ja sen sijaan tehdä itselleen kestopusseja hedelmille ja vihanneksille. Meillä on yksi S-Marketin kestopussi ja muutama itse tehty. Itse ompelin kestopusseja reikäisistä Ikean ”pitsi”verhoista. Kierrättäminen on aina hyväksi, eli kannattaa kierrellä kirppareita (nettikirppareita poikkeustilan päättymiseen saakka) tai kysellä vaikka sukulaisilta, jos heiltä liikenisi uusiokäyttöön esimerkiksi verkkokankaasta, pitsistä tai muusta kevyestä materiaalista valmistettuja kodintekstiilejä hedelmäpussien valmistusta varten. Isommille ostoksille, kuten juureksille, käy vaikka tyynyliina. Kannattaa kysyä oman kaupan kassahenkilöltä, millaisia käytäntöjä heillä on kestopussien suhteen. Muista, että kaikkea ei tarvitse edes pakata pussiin vaan sen tuotetarran voi liimata esimerkiksi siihen mangoon suoraan kiinni.

3. KUUKAUTISSUOJAT

Moni ajattelee, että aito nollahukkaaja käyttää vain joko kuukautisalkkareita, kestositeitä tai kuukuppia. Aloittelijalle vaihdos voi tuntua hankalalta, ja uutena ostetut kestommat suojausvaihtoehdot myös ovat pienimuotoinen investointi, niitä kun tarvitsee ostaa useammat kerralla. Itse en voi valitettavasti kuparikierukan vuoksi käyttää kuukuppia (enkä halua luopua kuparikierukasta), joten minulle vaihtoehdot ovat joko kuukautisalushousut tai kestositeet. Minulla on käytössä tällä hetkellä vielä biohajoavat kertakäyttösuojat, kestosuojat on kuitenkin jo tilattu. Osan niistä aion valmistaa itse sopivat materiaalit löytäessäni. Odottelen poikkeustilan loppumista, jotta pääsen kiertämään ensin lähiseudun kirpputorit sopivia materiaaleja silmällä pitäen ennen kuin suuntaan nokkani kohti kangaskauppaa. Kestositeitä myy esimerkiksi Ruohonjuuri, Royalkestot, Ekosoppi ja Ekolo. Jos kestoversioiden käyttäminen tuntuu ylivoimaiselta, niin biohajoaviinkin vaihtaminen on jo askel parempaan suuntaan.

4. VASTUULLISET VAATTEET

Vaatteteollisuuden ekologisuus on niin laaja käsite, että siitä saisi perustettua ihan kokonaan oman blogin. En tiedä, millaisia kulutustottumuksia teillä lukijoilla on, mutta oletan kaikkien olevan edes jokseenkin kartalla pikamuodin vaikutuksista niin ihmisiin kuin ilmastoonkin. Vaikka aihe on iso, muutos on hyvin yksinkertainen; lopeta pikamuodin ostaminen, suosi käytettyjä vaatteita tai varmasti ekologisia yrityksiä, osta vain tarpeeseen ja pidä vaatteistasi huolta. Minun mielestäni ei ole olemassa yhtään riittävän hyvää perustetta sille, että A) vaatteiden pitäisi olla aina uusinta uutta tai B) vaatteet pitäisi ostaa halpaketjuilta.

Olen itse ostanut vaatteeni käytettynä jo tosi pitkään, eikä uusien vaatteiden ostaminen tunnu enää edes loogiselta. Poikkeuksena tässä on goottihenkisemmät statement -asut, joihin pukeudun esimerkiksi keikoilla; nekin ovat sellaisia tarkkaan mietittyjä investointeja, joita en tee edes joka vuosi. Minulla ei myöskään ole kuin pari uutena hankittua ekomerkin vaatetta, oikeasti vastuullisesti valmistetut vaatteet kun ovat melko hintavia (ja ihan täysin oikeutetusti), joten suosin edelleen kirppareita perusvaatehankinnoissa. Mielessä kannattaa pitää se, että hyvin tehdyt ekovaatteet maksavat usein itsensä aika pian takaisin, pikamuoti on halpaa ihan syystä.

Tähän liittyen haluan muistuttaa kaikkia myös viherpesusta, jota surullisen moni yritys tekee. Esimerkkinä voi sanoa lähes kaikki pikamuotiliikkeet, joilla on yksi tai kaksi ”ekomallistoa” (esim. H&M). Ekomallistot ei todellakaan kumoa kaikkea sitä haittaa, mitä nämä yritykset tekevät niin maapallolle kuin työntekijöillensäkin, ja tätä ei tunnu kovin moni ymmärtävän. Tästä ei voi syyttää myöskään pelkästään näitä yrityksiä, vaan kuluttajalla itsellään on myös vastuu omista ostoksistaan.

5. SIIVOUSTARVIKKEET

Kodinsiivouksessa käytettäviin välineisiin ja aineisiin on helppoa itse vaikuttaa, eikä näiden vaihdosten tekeminen loppujen lopuksi tule juurikaan kalliimmaksi, mikäli luopuu kaikista ylimääräisestä turhakeaineista ihan kokonaan. Tiestikö, että et oikeasti edes tarvise siivoukseen monia erilaisia pesuaineita? Tämä on vain ajatusmalli, jonka yritykset haluavat meille syöttää; yritetään luoda ihmisille tarve jollekin, mitä ei ihan oikeasti tarvita. Pintoja ei aina tarvitse pestä pesuaineella, pelkkä vesi riittää. Me hyödynnetään siivouksessa esimerkiksi etikkaa ja ruokasoodaa, ja huuhteluaine on korvattu itsetehdyllä pyykkietikalla.

Ensimmäiset askeleet ekologisemmassa pyykinpesussa on vaihtaa pesuaine ainakin luonnollisempaan vaihtoehtoon ja pesuainepakkauksen olisi hyvä olla kierrätettyä materiaalia ja/tai helposti itse kierrätettävissä. Pyykinpesuaineen voi korvata myös kokonaan esimerkiksi pesupähkinöillä. Tiukempaan likaan niin vaatteissa kuin muuallakin kodissa sopii savisaippua, jota myydään ihan perus ruokakaupoissa. Pese vain täysiä koneellisia ja mahdollisimman matalassa lämpötilassa.

Meillä on menossa epämukava välivaihe siivoustuotteiden vaihtamisessa; kaapissa on edelleen edullista yleispesuainetta, pyykinpesuaine on vaihdettu Eco Cleanin pyykinpesunesteeseen ja pyykkietikan teen kahdelle viikolle kerrallaan itse. Omasta epätäydellisyydestäni muistuttaa tiskipöydällä nököttävä Seventh Generationin luonnonmukainen tiskiaine. Huomasin vasta jälkikäteen, että kyseisen yrityksen omistaa Unilever, joka on sitten taas oikea muovijätti. Tämä yritys omistaa nimittäin myös esimerkiksi Doven ja Axen, ja sen vuoksi en halua tukea kyseistä yritystä ostamalla enää myöskään Seventh Generationin tuotteita.

Tavoitteena on tämän vuoden aikana vaihtaa kaikki siivoustuotteet zero waste -vaihtoehtoihin. Olin itse vähän laput silmillä pyykinpesuaineostoksilla, enkä tajunnut, että esimerkiksi Ecoverilla on luonnonmukaista pyykinpesuainetta pahviin pakattuna. Nestemäistäkin luonnonmukaisempaa pyykinpesuainetta saa esimerkiksi virolaiselta Mulieresilta, joka on pakattu pienempään muovimäärään. Astianpesukoneessa käytämme tällä hetkellä Kiillon konetiskitabletteja, joilla on ympäristömerkki. Myös tästä vaihdamme parempaan versioon jossain kohtaa, sillä Kiilto käyttää monen muun suuren yrityksen tavoin aika huolettomasti muovia useiden tuotteidensa pakkaamiseen.

Tässä oli kaikki vinkit tällä kertaa. Näitä on kuitenkin vielä paljon lisää liittyen esimerkiksi kauneudenhoitoon, lasten leluihin, huonekaluihin, keittiötarvikkeisiin ym. eli jatko-osia on tiedossa. Kuten alussa mainitsin, tämän postauksen vinkit ovat enemmän tällaisia aloittelijalle sopivia, mutta tulen myöhemmin kirjoittamaan myös vähän edistyksellisemmistä vaihtoehdoista. Kannattaa ihan rohkeasti katsoa itseään peilistä ja pohtia omia kulutustottumuksiaan hyvin avoimin ja ymmärtäväisin mielin. Jokaisella on varmasti jotain, missä pystyy parantamaan ihan elämäntilanteesta rippumatta.

Muistakaa edelleen se, että maapallo tarvitsee kaiken sen hyvän, mitä yksikin ihminen pystyy sille antamaan.

Vastaa