NÄIN ONNISTUN UUDENVUODENTAVOITTEISSANI! + ARVONTA

Ei varmasti ole yksi tai kaksi kertaa, kun olet kuullut epäonnistuneista uudenvuodenlupauksista. Näin sosiaalisen median kukoistuskaudella on feedissä onnistumistarinoihin verraten ällistyttävän paljon myös niitä tarinoita, kun tavoitteet unohtuivat jo alkumetreillä. Ja erityisesti, jos ne liittyvät painonhallintaan tai laihduttamiseen. Tässä postauksessa kerron, miten olen pysynyt omissa tavoitteissani ja mitä kannattaa lupauslistaa väsätessä välttää!

Vitsillä vai tosissaan?

Uudenvuodenlupaukset ovat mun mielestä saaneet 2000 -luvun jälkeen entistä vakavammat kasvot. Voi olla myös, että itse vanhetessa vaan joutuu enemmän vakavampien lupausten ympäröimäksi, koska olihan ne omat lapsuus- ja teinivuosien lupaukset sellaisia ”tänä vuonna haluan rapsuttaa mun kissaa ainakin sata kertaa joka päivä” tai ”tänä vuonna teen läksyt aina heti koulun jälkeen”. Eli ei niin vakavia, ja usein ne unohtuivatkin jo tammikuussa. Lupaukset ovat vakavoitumisestaan huolimatta edelleen osittain myös naurun ja irvailun aihe; esimerkiksi se, että tammi- ja helmikuun aikana kuntosalit on tupaten täynnä, ärsyttää monia, ja siitä avaudutaan myös hyvin avomielisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Uusia jumppareita myös kohdellaan valitettavasti alkuvuodesta vakkaritreenaajien taholta vähän vitsinomaisesti, mikä on mun mielestä tosi sääli.

Nykyään sosiaalinen media luo omat paineensa uudenvuodenlupausten pitämiselle; jos somessa sanot jotain, niin seuraajat kyllä muistuttavat siitä. Ennen somea pystyit lupaamaan itsellesi vaikka mitä, etkä todennäköisesti huudellut lupaustasi ääneen kylällä kävellessäsi. Itselläni on Instagramissa kuutisensataa seuraajaa, joista Suomalaisia on 51%. Sen lisäksi blogiani lukee kuukausittain viimeisimmän tiedon mukaan lähes tuhat henkilöä (kiitos ihan älyttömästi kaikille blogin lukijoille! Se merkkaa mulle enemmän kuin osaan edes sanoin kuvailla <3), eli tein omat uudenvuodentavoitteeni tänä vuonna noin tuhatpäiselle yleisölle. Ja vaikka en itse koe tarvetta ottaa siitä stressiä, niin kyllä se silti puskee minua tekemään yhä enemmän töitä niiden saavuttamiseksi! Olen itse kuitenkin pääsääntöisesti pystynyt saavuttamaan itselleni asettamani tavoitteet.

Miksi uudenvuodenlupaukset epäonnistuvat

Teet itsellesi lupauksia, vaikka sinun tulisi asettaa itsellesi tavoitteita. Lupaus saattaa olla esimerkiksi, että tänä vuonna lupaan treenata enemmän, tai tänä vuonna vannon, että mun opinnot lähtee uuteen nousuun. Tällaiset lupaukset ovat liian kaukaisia ja avonaisia, eikä silloin tiedä, että mistä pitäisi edes aloittaa.

Miksi ympäripyöreitä, tarkemmin määrittelemättömiä lupauksia sitten tehdään? Ihan yksinkertaisesti siksi, että ihmiset eivät halua asettaa tai määrätä itselleen rajoitteita. Tarkemmin määritellyt lupaukset, tehtävät ja tavoitteet koetaan niin, että niiden saavuttamiseksi joutuu luopumaan jostain, ja täytyy asettaa itsensä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kuinka onnistun joka vuosi omissa lupauksissani

Ja nyt heti alkuun korvaan lupaus sanan sanalla tavoite. Minun on helpompi suhtautua saavutuksiin, joita itselleni toivon pitkällä aikavälillä, jos ajattelen ne tavoitteina lupausten sijaan.

Otetaan esimerkiksi tavoitteeni kahdelta viime vuodelta. Vuonna 2018 tavoittelin saavani vegaanisesta ruoasta irti enemmän terveyshyötyjä. Asetin päätavoitteekseni siis sen, että vuoden 2018 loppuun mennessä voin paremmin ruokavaliomuutosten ansiosta. Sitten aloin asettamaan sen alle välitavoitteita; 1. Tutustu vegaaniruokavalion eri muotoihin. 2. Valitse suuntaus, jota kohden lähdet kulkemaan. Nämä välitavoitteet hoidin pois alta heti vuoden ensimmäisillä viikoilla, ja hain tietoa esimerkiksi raakaruoasta, vähähiilihydraattisesta vegaaniruoasta ja pätkäpaastoamisesta. Sen jälkeen tein valinnat ruokavaliosuuntausten osalta, ja sitten palasin tavoitelistaani. 3. Toteuta kahta tai kolmea mielenkiintoisinta ruokavaliosuuntausta vuorotellen kahden kuukauden ajan ja tee muistiinpanoja terveyteen ja vireystilaan liittyvistä muutoksista. 4. Valitse kokeilujaksojen jälkeen (minun tapauksessani heinäkuussa 2018) niistä sopivin, tai yhdistele parhaita, ja noudata valitsemaasi suuntausta vuoden loppuun. Valitsin itse jo parina aiempana vuonna minulla on/offina käytössä olleen pätkäpaastoamisen aktivoinnin (kirjoitin siitä myös blogiin saman vuoden syyskuussa), ja pidin kerran viikossa raakaruokapäivän. Sen lisäksi söin maltilla hiilihydraatteja. Vuoden loppuun mennessä olin pysynyt ihannepainossani, lukuun ottamatta kevään pientä notkahdusta alaspäin raakaruokakokeilun aikana. Sairastelin vähemmän kuin edellisenä vuotena, ja olin omasta mielestäni pysynyt hyvinvoivana ja virkeänä jopa syksyn ajan, joka itselleni on tavallisesti hyvin väsynyttä ja jopa masentunutta aikaa. Tavoite saavutettu.

Viime vuonna lupasin tehdä lopullisen työn oman itsevarmuuteni ja minäkuvani suhteen. Asetin päätavoitteeksi, että vuoden loppuun mennessä olen sinut itseni kanssa, ja arvostan itseäni. Lisäksi päätin, että mikäli pääsen ammattikorkeakouluun, teen valinnan opinnäytetyön aiheesta vuoden loppuun mennessä. Ensimmäinen välitavoite oli hakea tietoa ja tukea; luin paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia julkaisuja minäkuvan kehittymisestä ja sen häiriöistä. Juttelin myös samanlaisten asioiden kanssa painivien tyyppien kanssa somessa. Seuraavaksi tavoitteena oli alkaa työstämään minäkuvaani negatiivisesti vaikuttaneita/vaikuttavia asioita, ja tämä oli se osuus, kun oikeasti piti laittaa itsensä ja aivonystyränsä töihin. Käsittelin menneisyyden tapahtumia kronologisessa järjestyksessä, jotka ovat jättäneet arpia mieleeni jo lapsuudessa, teinivuosina ja nuorena aikuisena. Sen lisäksi käsittelin sellaisia asioita, jotka viime vuoden aikana vielä koin itselleni hankaliksi tai joita olin vältellyt. Tein tätä ajatustyötä lähes joka päivä, ja välillä tuntui, että olen pian psykoterapian tarpeessa (ihan oikeasti), kun välillä muistoista tupsahteli mieleen asioita, jotka olin jo ehtinyt unohtaa. Pahimmat asiat kirjoitin ylös, käsittelin niitä useampana päivänä, ja sitten revin sen paperin ja heitin roskiin. Vuoden 2019 lokakuuhun mennessä olin käsitellyt kaiken, pääsin yli todella monista alitajuntaan unohtuneista haamuista ja ymmärsin, miksi olin kaikki ne vuodet ollut niin ankara itseäni kohtaan. Mitä enemmän sain asioita käsiteltyä, sitä enemmän opin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, enkä koko prosessin aikana antanut itselleni lupaa negatiiviseen ajatteluun. Tämän lisäksi sain paikan ammattikorkeakoulusta, ja viimeistelin aihelistani opinnäytetyötä varten. Boom, tavoite saavutettu.

Eli siis kiteytettynä, välitavoitteiden asettaminen ja niiden konkreettisuus ja realistisuus ovat avaimia saavutettuihin tavoitteisiin. Niitä voi asettaa itselleen niin paljon kuin haluaa, ja mitä enemmän niitä on, sitä helpommalta, miellyttävämmältä ja nopeammalta sen päätavoitteen saavuttaminen tuntuu. Alku on usein hankalaa, ja helmikuun puolivälissä voi tuntua, että haluat jo luovuttaa. Mutta muista kuinka tärkeää päätavoitteen saavuttaminen sinulle oli vielä vuodenvaihteessa, ja kuinka paljon se sinulle antaa, jos onnistut saavuttamaan sen vuoden loppuun mennessä. Yksi suuri tekijä on myös positiivisena pysyminen. Ei ole mitään syytä lannistua, jos et saavuta jotain välitavoitettasi ajoissa tai vaikka ollenkaan. Elämä jatkuu, eikä turha negatiivisuus ainakaan edesauta saavuttamaan tavoittelemaasi, päinvastoin; negatiivisuus syö energiaa ja motivaatiota. Vaikka kuinka haastavia asioita tänä vuonna tavoittelisit, muista kuitenkin nauttia elämästä siinä samalla! Muistelet varmasti tätä vuotta mieluummin sellaisena vuotena, jolloin olit onnellinen ja teit parhaasi oman hyvinvointisi tai vaikka taloutesi eteen, etkä vuotena, jolloin räjäytit ihmissuhteesi ilmaan, olit jatkuvasti stressaantunut ja menetit mielenterveytesi vain saavuttaaksesi tavoitteesi.

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän megapitkän postauksen tänne loppuun saakka, sillä minulla on pieni palkinto teille rakkaille lukijoille! Kuten ehkä tiedätte, innostuin vuonna 2019 ketovegaanisuudesta ja olen saanut siitä todella hyviä tuloksia niin jaksamisen kuin muunkin terveyden suhteen. Olen ennakkotilannut kaksi kappaletta ihanan Elviira Krebberin Kasvisruokien Keto -käsikirjaa, joista toisen aion arpoa teille! Kirja sisältää ohjeistusta ja reseptejä ketoiluun ilman lihaa, kalaa, munia tai maitotuotteita. Elviira Krebber on ketogeenisen ruokavalion asiantuntija, joten odotan itsekin todella innolla tätä uutuutta! Kirja julkaistaan tammikuun aikana.

Olet mukana arvonnassa kommentoimalla tähän postaukseen ”mukana”. Arvonta-aikaa on tammikuun 26. päivään klo. 00.00 saakka. Jätäthän kommentiin myös sähköpostiosoitteesi tai IG-käyttäjänimesi, jotta pystyn ilmoittamaan sinulle mahdollisesta voitosta! Suoritan arvonnan videon muodossa Instagram Storyssa maanantaina 27. tammikuuta, joten kannattaa laittaa nimimerkki @heidii.susanna seurantaan. Otan voittajaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Kivaa tammikuuta kaikille!

Somet

Posted by

Moikka! Olen Heidi, 27-vuotias bloggaaja, harrastevalokuvaaja ja kolmen lapsen äiti Pirkanmaalta. Blogini on kokoelma minulle tärkeitä asioita, kuten lapsiperhearkea, luonnonystävän teemoja sekä hyvinvointia käsitteleviä aiheita.

7 thoughts on “NÄIN ONNISTUN UUDENVUODENTAVOITTEISSANI! + ARVONTA

Vastaa