MUNASOLUJEN LUOVUTTAMINEN

Olen luovuttanut munasoluja kahdesti; ensimmäisen kerran tämän vuoden keväänä ja toisen kerran puoli vuotta tämän jälkeen, eli syksyllä. Munasolujen luovuttamista on päässyt seuraamaan Instagramissani, joten jos et vielä ole seuraaja siellä ja olet kiinnostunut munasolujen luovutukseen liittyvistä asioista ihan ensikäynneistä piikityksiin ja keräykseen saakka, niin lähdepäs seuraamaan! Tulen luovuttamaan vielä ainakin kerran, ja sen ajankohta on todennäköisesti ensi keväänä. Olen kuvannut munasolujen luovuttamisesta myös todella kattavan videon YouTube -kanavalleni.

Miksi ja miten päädyin munasolujen luovuttajaksi?

Oma haluni lähteä munasolujen luovuttajaksi on täysin auttamishalupohjainen. Minulla on kolme tervettä lasta, ja olen itse vielä nuori; munasarjani ovat edelleen siis hyvin tuotteliaat. Emme kuitenkaan aio enää hankkia itse lisää lapsia. Tuntuisi oudolta tavallaan hukata näitä hedelmällisiä vuosia, kun voin suhteellisen pienellä vaivalla antaa jollekin lapsettomalle perheelle tai itselliselle naiselle mahdollisuuden oman perheen perustamiseen. Uskon myös jollain tasolla karmaan, ja tiedän, että antamalla hyvää toisille saan hyvää myös takaisin itselleni.

Olen lapsesta saakka ollut samaistumiskykyinen ja empaattinen tyyppi, ja kokenut auttamisen tärkeäksi itselleni. Munasolujen luovuttaminen on siis tuntunut luonnolliselta tavalta olla avuksi, ja sen lisäksi minulla on esimerkiksi elinluovutuskortti, joka toivottavasti mahdollistaa auttamisen vielä kuolemanikin jälkeen. Verenluovutus olisi myös itseäni kiinnostava keino kantaa oma korteni kekoon muiden ihmisten hyväksi, mutta 50 kilon painoraja valitettavasti on esteenä sille. Hyvän tekeminen ei koske pelkästään ihmisiä, vaan teen mahdollisuuksien mukaan hyvää myös eläinten, ympäristön ja ilmaston eteen. En tietenkään koeta nostaa itseäni mitenkään jalustalle tai väitä olevani pelkkää pyhää hyvyyttä, mutta elämässä on ihan tarpeeksi kurjia juttuja, ja mun mielestä kaikkien olisi hyvä edes koettaa jakaa positiivisuutta ympärilleen.

Ensimmäisen kerran kuulin mahdollisuudesta luovuttaa munasoluja joitain vuosia sitten, kun opiskelin vielä sairaanhoitajaksi Tampereen Ammattikorkeakoulussa. Koululle oli tullut klinikalta kaksi hoitajaa/kätilöä kertomaan munasolujen luovutuksesta, ihan sinne koulun käytävälle. Kiinnostuin heti, mutta tuolloin luovuttaminen ei ollut itselleni vielä ajankohtaista; tämän jälkeen saimme itse vielä kuopuksemme. Otin kuitenkin mukaani esitteitä, ja vuoden 2018 loppupuolella otin yhteyttä Tampereen Ovumiaan saadakseni lisätietoja ja ilmoittaakseni kiinnostuksestani munasolujen luovuttamiseen. Tuolloin kuitenkin imetin vielä kuopustamme, eikä luovuttaminen sen vuoksi ollut mahdollista.

Ensikäynti

Tammikuussa imetyskerrat harvenivat sen verran, että otin uudelleen yhteyttä Ovumiaan. Minulle varattiin aika ensikäynnille lääkärintarkastukseen sekä psykologille Tampereen klinikalle. Ensimmäisellä luovutuskerralla käyntejä klinikalle tulee hieman enemmän kuin jatkossa. Lääkärin ja psykologin tarkastuksissa selvitettiin taustojani niin terveydellisistä kuin sosiaalisistakin näkökulmista, ja tietysti varmistettiin motiivi ja terveydentila sopivaksi luovuttamiseen. Psykologin kanssa kävimme yksityiskohtaisesti läpi myös omia velvollisuuksiani sekä oikeuksiani, sekä sitä mahdollisuutta, että munasolustani syntynyt lapsi ottaisi yhteyttä minuun kahdeksantoista vuotta täytettyään. Koin itse sen hyvin yksinkertaiseksi; minulla ei ole tunnesidettä munasoluihini, joten toisen äidin kohdussa munasoluistani kasvaa hänen lapsensa. En odota yhteydenottoa, mutta tietysti ilahdun niistä, jos sen aika joskus tulee!

Lääkärintarkastuksessa käytiin läpi elintapojani esimerkiksi ruokailutottumusten ja päihteidenkäytön osalta. Sen lisäksi tarkistettiin paino ja pituus, ultrattiin munasarjat sekä kohtu ja täyteltiin pitkä lista poissulkien monia perinnöllisiä sairauksia. Koska elän terveellisesti enkä polta tai käytä lainkaan alkoholia, eikä meillä ole perinnöllisiä sairauksia, minut todettiin hyväksi luovuttajaehdokkaaksi. Lääkärikäynnin jälkeen lähdin vielä kätilön juttusille, joka antoi lääkeinfoa ja otti verikokeet. Verikokeilla selvitettiin muun muassa onko sukupuolitauteja, tutkittiin AMH -arvo sekä tarkistettiin kromosomisto poikkeavuuksien varalta. AMH -arvo kertoo tarkkaa tietoa munasarjojen toiminnasta, eikä tämä arvo saa olla liian suuri tai liian matala. Kromosomit tutkitaan sen vuoksi kaikilta, että ihan terveilläkin ihmisillä voi olla pieniä poikkeavuuksia kromosomistossa, jotka eivät sitten ilmene millään tavalla ulospäin. Verikokeiden valmistumiseen meni kolmisen viikkoa, ja myös näiden osalta kaikki oli hyvin.

Lääkehoito ja ultraäänitutkimukset

Uusi aika klinikalle varattiin muutamaa päivää ennen kuukautisten alkua. Tällä käynnillä lääkäri ultrasi jälleen kohdun ja munasarjat, ja kätilö opasti lääkkeiden käytössä. Lääkityksenä minulla käytettiin ensimmäisellä kerralla Bemfolaa, Fyremadelia sekä Gonapeptyliä. Lääkkeet pistetään tyypillisesti kymmenen päivän aikana insuliinipiikkiä muistuttavalla lääkekynällä vatsanahkaan, ja piikitys aloitetaan kuukautiskierron toisena päivänä.

Ensimmäiset viisi päivää pistin Bemfolaa kasvattamaan munasoluja. Viidentenä päivänä kävin klinikalla ultraäänitutkimuksessa, ja aloitin Bemfolan rinnalle Fyremadelin. Fyremadel estää luonnollisen ovulaation, jotta hyvin kasvaneet munasolut eivät pääsisi karkaamaan ennen niiden keräämistä. Kymmenentenä päivänä kävin jälleen ultraäänitutkimuksessa, ja vaihdoin Bemfolan rinnalle Fyremadelin tilalle kahdeksi päiväksi Gonapeptyl -nimisen lääkkeen, jonka tehtävänä on irrottaa munasolut ja näin helpottaa niiden keräämistä. Keräysaika sovittiin toisesta ultraäänitutkimuksesta muutaman päivän päähän.

Keräyspäivä

Keräystä ennen Ovumialle saavutaan noin puoli tuntia etukäteen. Vaihdoin ylleni sinisen pehmeän aamutakin, otin pahoinvointia estävän lääkkeen ja käteen laitettiin kanyyli kipulääkitystä varten. Klinikan lepohuoneessa jokaiselle asiakkaalle on oma verholla rajattu mukana kodikas tila, johon omat tavarat ja vaatteet voi huoletta jättää keräyksen ajaksi. Ennen keräystä sain vielä kehotuksen käydä pissalla. Keräys tehtiin erillisessä toimenpidehuoneessa, jonka yhteydessä on laboratorio. Ennen keräyksen aloittamista laborantti varmisti vielä henkilötunnuksen. Tämän jälkeen oli aika asettua toimenpidepöydälle, ja kätilö sekä keräyksen tekevä lääkäri selittivät rauhallisesti vaihe vaiheelta, mitä tapahtuu. Kätilö alkoi laskea kipulääkettä kanyylin kautta suoneen, se tuntui unenomaisena humahduksena päässä. Kipua ei tuntunut lainkaan, ja lääkkeen avulla aika menee todella nopeasti, vaikka uneen se ei ihan vaivutakaan. Keräys kestää noin 15-20 minuuttia, mutta se tuntui ennemminkin kahdelta, max. kolmelta minuutilta. Keräys suoritetaan alakautta, ja munasolut kerätään niin sanotulla ”imurilla”. Keräyksen jälkeen palasin takaisin lepohuoneeseen odottelemaan lääkkeen haihtumista.

Olon vakauduttua ja joitain kertoja sängylläni lämpimän peiton ja kauratyynyn alla torkahdeltuani kätilö toi minulle välipalaa; leipää, kahvia ja jotain makeaa myös. Itse olen saanut molemmilla kerroilla vegaanista syötävää Ovumialla, ja kaikki allergiat huomioidaan myös yksilöllisesti. Kun vointi oli hyvä, kanyyli poistettiin ja vaihdoin omat vaatteet takaisin päälle. Tämän jälkeen kävin vielä kätilön huoneessa juttelemassa ja sopimassa aika jälkitarkastukseen. Lääkäriltä saa myös kuulla keräyksen jälkeen kuinka paljon munasoluja saatiin kerättyä. Keräyksen jälkeen kotiin mennään joko toisen kyyditsemänä tai Ovumian maksamalla taksilla; itse ei saa lääkkeen vuoksi lähteä auton rattiin.

Jälkitarkastus

Jälkitarkastusaika tuli muutaman viikon päähän. Siellä kyseltiin yleisesti voinnista, jälkivuodon kestosta, mahdollisesta kivusta sekä kuukautisten alkamisesta. Minulle ei ollut keräyksen jälkeen kovia kipuja, hieman vain jomottelua alavatsalla. Särkylääkkeitä en juurikaan joutunut niiden vuoksi ottamaan. Jälkivuoto kesti viitisen päivää. Jälkitarkastuksessa tehtiin myös ultraäänitutkimus, ja näin tarkistettiin kohdun ja munasarjojen tilanne. Itselläni kaikki oli hyvin, ja munasarjat olivat puskemassa vauhdilla ulos jo uusi munasoluja entiseen malliin. Tai oikeastaan hieman paremmin, toisen keräyksen jälkeen lokakuussa lääkäri totesi jälkitarkastuksessa, että mikäli olisimme tuolloin yrittäneet itse lasta, olisimme todennäköisesti saaneet kaksoset! Se oli aika hauskaa kuulla, ja kuulemma lääkitys tosiaan boostaa muutenkin omaa hedelmällisyyttä keräyksen jälkeen vielä yhden tai kahden kierron ajan.

Toinen luovutuskerta

Toisen kerran kävin luovuttamassa munasoluja lokakuussa, puoli vuotta ensimmäisen keräyksen jälkeen. Ovumialta soiteltiin minulle syyskuussa, ja kävin lääkärintarkastuksessa klinikalla muutama päivä sen jälkeen. Tuolloin minulla huomattiin kysta oikeassa munasarjassa, joka lykkäsi luovutusta yhdellä kuukaudella. Lokakuussa kysta oli edelleen paikallaan, mutta sen ei kuitenkaan annettu haitata luovuttamista, eikä se siitä mitenkään oireillutkaan. Lokakuussa kätilön kanssa jutellessani sain kuulla, että edellisestä keräyksestä oli yksi raskaus alkanut, ja se oli ihan älyttömän ihanaa kuulla!

Toinen luovutuskerta meni aika pitkälti samalla kaavalla kuin ensimmäinenkin, mutta käyntejä klinikalle tuli vähemmän; esimerkiksi psykologilla ei tarvitse käydä uudelleen, ja ensimmäisessä lääkärintarkastuksessa käydään vain läpi ensimmäisellä kerralla kerätyt tiedot. Munasarjat ja kohtu ultrataan tietysti samaan tapaan kuin ensimmäiselläkin käynnillä, kuten myös sukupuolitaudit ja yleinen terveydentilakin. Toisella kerralla minulla oli käytössä Bemfolan tilalla Gonal-F. Piikitykset sujuivat jälleen helposti, uutena oireena oli tosin vatsan huomattava turpoaminen noin viidennen piikityspäivän kohdalla. Turvotus on täysin normaalia, se johtuu munasarjojen turpoamisesta.

Korvaus

Munasolujen luovutuksesta maksetaan Suomessa kertakorvaus luovuttajalle. Korvauksen suuruus määräytyy yksilöllisesti mm. matkakulujen perusteella, ja se on verotettavaa tuloa. Omalla kohdallani korvaus on ollut noin 600-700 euroa.

Fiilikset

Olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni toimia munasolujen luovuttajana. Tampereen Ovumia on ihan klinikkana todella kodinomainen paikka, ja sen sydämenä toimivat tietysti asiantuntevat ja rakkaudella työskentelevät lääkärit ja kätilöt. Jos sinulla on ajatuksena ryhtyä munasolujen luovuttajaksi, niin kannustan kyllä ehdottomasti ottamaan yhteyttä valitsemaasi klinikkaan.

Toivottavasti tämä postaus vastaa moniin luovuttajaksi aikovien kysymyksiin! Vastailen myös mielelläni parhaani mukaan, mikäli teille herää vielä jotain kysymyksiä munasolujen luovuttamiseen liittyen.

Terkuin Heidi

SOMET:

YOUTUBE

INSTAGRAM

FACEBOOK

Vastaa