Meidän Joulu 2019

Mies ja lapset tuhosivat tänään viimeiset mummupappalasta mukaan saadut joulukinkun jämät jääkaapista, joten voisi kai vihdoin sanoa joulun todella olevan ohitse. En sano siis vihdoin sen kyllästyneessä ja odottavassa merkityksessä, vaan enemmänkin haikeudella ja kaiholla joulunaikaa edelleen kaivaten. Ehkä valitettavasti olisi oikea termi tähän kohtaan, mutta vihdoin tuntui puoli minuuttia sitten hieman luontevammalta, joten olkoon.

Minä rakastan joulua. En ole rakastanut sitä aina, teiniaikoinani jopa vihasin sitä. Nyt äitiyden myötä joulu on saanut aivan uuden merkityksen, ja se on mun ehdottomasti lemppari juhla koko vuodesta! Meillä on ollut aivan superi joululoma tähän saakka, enkä vaihtaisi pois minuuttiakaan. Jouluaatto oli myös jälleen kerran yksi parhaista. <3

Me herättiin jouluaamuna verrattain myöhään; lapset tulivat pomppimaan meidän sänkyyn vasta yhdeksän aikaan! Ajattelin edellisenä iltana, että siihen mennessä olemme viimeistään tulleet saunasta ja syömässä aamupalaa, mutta en valita, kivahan se oli kerrankin nukkua niinkin pitkään, haha! Meillä on ollut tapana avata jo jouluaamuna paketit kotona, jotka ovat tulleet meille kavereilta, kummeilta ja mun äidiltä sekä meiltä vanhemmilta lapsille. Se on osoittautunut toimivaksi perinteeksi. Mun lapsuudenkodissa joulu juhlittiin aina kotona, ja sukulaiset tulivat meille juhlimaan. Lahjat avattiin vasta illalla joulupukin käytyä. Me ei olla meidän lapsille tilattu joulupukkia kertaakaan, mutta he uskovat kyllä pukin tuoneen lahjat sekä meidän että mummupappalan kuusen alle. Lahjojen avaaminen aamulla hälventää pahimmat jännitykset lasten jouluaatosta, ja se tuntuu rauhoittavan lapsia nauttimaan loppupäivästä.

Me ostettiin lapsille tänä vuonna vain pari pakettia nuppia kohti, syyn te varmaan tiedättekin; me ei kannateta kulutusjuhlakulttuuria ollenkaan, joten lapset saivat meiltä ne hartaimmat toiveet, sekä jotain hyödyllistä, kuten kalenterit. Antti ja Eetu ovat toivoneet omia kalentereita kesästä saakka, mutta ei ollut järkevää ostaa puolen vuoden vuoksi niitä. Eetun ja Eveliinan huoneeseen ostettiin muumikalenteri ja Antti sai koiranpentukalenterin omaansa. Antti on meillä toiminut kalenterivastaavana jo pidemmän aikaa, joten nyt hän pääsee kirjaamaan tärkeitä päivämääriä ylös myös omaan kalenteriinsa. Eveliina sai meiltä yksisarvispehmon sekä Barbie -nuken, Eetu muutaman Hot Wheels -auton ja Antti Lego Movie Minifigures hahmon (Antti sai päivää aiemmin jo hyvästä todistuksesta lahjaksi meiltä legopakkauksen). Muista paketeista kotona lapset saivat muun muassa villasukat, Hot Wheels radan, kauko-ohjattavan auton, toisen yksisarvispehmon, kolme pakettia pikkulegoja, kirjoja, lisää Hot Wheels -autoja, suklaata ja kaiken lisäksi Antin kummitäti antoi joululahjaksi Antille kahdenkeskistä aikaa esimerkiksi tänne Valkeakoskelle avattavaan Touhutalo Seikkailumaailmaan tai elokuviin. Toiminnalliset lahjat on just parhaita Antin ikäisille, joten tästä nyt vinkki talteen kaikille kummeille, tädeille ja sedille! 😉 Joken ja Eemelin paketeista löytyi lemmikkien lemppariherkkuja, totta kai. Minä ja Aleksi saimme suklaata, Pentikin joululahjapakkauksen, villasukat, kynttilöitä ja aseöljyä.

Pakettien avaamisen jälkeen laitettiin joulusauna lämpenemään ja syötiin aamupala, käytettiin Jokke aamupissalla ja leikittiin hetki uusilla leluilla. Joulusaunan jälkeen lapset jatkoivat leikkejä Aleksin kanssa, ja mä keskityin meikkaamiseen, johon vierähtikin tovi jos toinenkin, en ole mitenkään kovin ripeä meikkaaja. Halusin kuitenkin kerrankin laittaa kivan ja huolellisesti tehdyn juhlameikin, kun harvemmin tulee sellaiselle tarvetta. Sitten vielä laitettiin kaikki juhlavaatteet päälle, kammattiin tukat ja pakattiin laukku mummupappaan lähtöä varten. Jokke pääsi vielä lenkille, ja sitten oli aika suunnata nokka kohti mummupappalaa.

Mummupappalassa jouluruoka oli jo viittä vaille valmiina meidän saapuessamme, joten pian päästiin jo joulupöytään. Perinteisten jouluruokien lisäksi minua varten oli tehty vegaaninen tofu”kinkku”, ja se oli tosi hyvää! Viime vuonna minulle oli tehty ihanan mausteinen Seitan -kinkku, mutta tofukinkku oli huomattavasti turvallisempi valinta tälle joululle; minulla on ollut vajaan parin viikon ajan nimittäin käynnissä vatsansuojalääkitys, enkä saa syödä mausteista tai rasvaista ruokaa tai juoda kahvia (olen juonut silti). Osa laatikoista oli myös vegaanisia. Olen tosi kiitollinen ja otettu siitä, että mun elämäntapavalinnat halutaan huomioida näin vahvasti. Se ei ole itsestäänselvyys, eikä sitä pidä sellaisena pitää. Jouluruoka maistui meille muille oikein hyvin, mutta Antti-parka oli niin flunssainen koko aaton, ettei hänellä oikein ollut ruokahalua saati energiaa joulunviettoon.

Ruoan jälkeen leikin meidän kummitytön ja lasten kanssa. Aleksi ja mun appiukko lähtivät neljän aikaan viemään kamppeitaan hautausmaalle kunniavartiota varten. Tänä vuonna tehtiinkin niin, että jaettiin lahjat miesten kunniavartion aikana, jottei niiden jakaminen menisi liian myöhäiseksi. Ensi vuotta ajatellen olisi ehkä kivempi, mikäli he saisivat hieman myöhäisemmän vartiovuoron, niin lahjat ehdittäisiin jakaa porukalla jo ennen sitä. Paketteja tuli taas tosi paljon, mutta oli kiva huomata, että meidän toive hyötylahjojen suhteen oli otettu huomioon! Lapset saivat luomupuuvillaisia vaatteita ja sukkia, lisää legoja ja pikkuautoja, Suomen Luonto -kirjan, Finlaysonin pyyhkeen, kaksi barbia lisää, sotateemaisen leikkiauton sotilashahmoineen sekä rahaa. Me mieheni kanssa saimme After Eight -suklaata, Pentikin ison lasilyhdyn, Muurlan Muumi -lasilyhdyn sekä kahvia. Olemme kiitollisia ihan jokaisesta lahjasta. Lapset olivat aidosti onnessaan myös uusista vaatteista, me kun ei niitäkään osteta ihan jatkuvasti itse. On tosi kiva huomata, miten me ollaan onnistuttu ainakin tähän saakka siinä, että lapset osaavat arvostaa jokaista lahjaa, eivätkä valita tai kaipaa ihan valtavia lahjavuoria ympärilleen.

Lahjojen jakamisen jälkeen istuttiin kahvipöytään ja lapset söivät mahansa pullolleen pipareita, keksejä ja konvehteja. Meille aikuisille oli hedelmäsalaattia (toki myös lapsille, mutta ei tainnut kukaan heistä sitä maistaa), non-vegaaneille kermavaahdon ja mulle kaurakermavaahdon kanssa, ja minua oli huomioitu kaiken muun ihanan lisäksi itsetehdyllä vegaanisella suklaalla. Loppuilta me leikittiin, juteltiin, kuunneltiin musiikkia ja ihan vaan nautittiin yhdessäolosta. Kotiin me lähdettiin jo kahdeksan jälkeen, eikä mieskään mennyt enää illemmalla takaisin ottamaan pöytälätkämatsia jokavuotiseen tapaansa. Sen sijaan me istuttiin koko perhe sohvalla kuin nakutettuna yöpuvuissa klo. 21, ja katsottiin Raskasta Joulua -konsertti telkkarista.

Mulle on tosi iso juttu, että meidän perheen joulut on näin onnistuneita ja ihania. Lapset ansaitsevat hyviä joulumuistoja, ja haluan meidän esimerkillä kasvattaa heidät nauttimaan yhdessäolosta läheisten kanssa. Poikien mielestä tämä joulu oli sairastelusta huolimatta paras joulu ikinä, ja meidän taapero ja hänen muutamaa kuukautta vanhempi serkkunsakin onnistuivat myös yhteisissä leikeissä jo aiempaa rennommin! Mun mielestä olisi kaikkein tärkeintä se, että ihan kaikille lapsille pystyttäisiin tarjoamaan raitis ja rauhallinen joulu, ilman pelkoa tai huolta. Sen takia olen maailman onnellisin, kun olen saanut meidän lapsille näin vahvan ja terveen kasvuympäristön.

Ihanaa vuodenvaihdetta kaikki!

Somet

Posted by

Moikka! Olen Heidi, 27-vuotias bloggaaja, harrastevalokuvaaja ja kolmen lapsen äiti Pirkanmaalta. Blogini on kokoelma minulle tärkeitä asioita, kuten lapsiperhearkea, luonnonystävän teemoja sekä hyvinvointia käsitteleviä aiheita.

Vastaa